"Olot ympärillämme muuttuvat, ja tavat saavat toisia muotoja. Kuitenkin on kudin säilyttänyt sijan tietoisuudessamme ja käytössämme.
Kudin on kuljettanut Suomen naisen sielullisten ja aineellisten murrosten läpi, antanut aineellista lämpöä, sielunlämpöä, mielenrauhaa. Suomen nainen on kutimensa ääressä saanut uusia virikkeitä ja uuden uskon vaikeinakin aikoina. Pikkulasten villanuttuihin on pantu sukupolvien toiveet, silmukka silmukalta, kerros kerrokselta on rakennettu uutta elämää.
Siunattu kudin."
- Eeva Haavisto: Sata kansanomaista kuviokudinmallia, 1947.
Ylläoleva pätkä on ihanasta vanhasta kirjasta, puikoilla on kirjoneulelapasia ja jossain vaiheessa ehkä pääsen niitä täälläkin esittelemään. Uutta elämää syntyy ympärille jatkuvasti ja kohta on jo itselläkin taas vauvakuumetta...
Tässä on eräälle nuoren sukupolven edustajalle onnittelukortti, sukat ovat täällä vilahtaneet muistaakseni aiemminkin. Ennen juhannusta syntyi lapsille taas yksi pikkuserkku lisää. Kortissa on käytetty vintistä löytynyttä vanhaa tapettia.
Nämä seuraavat junasukat äitini tilasi eräälle vauvalle.
Näitä sukkia syntyy vaan lisää ja lisää... Kuten vauvojakin.
Juuripersiljakeitto rapeilla linsseillä
2 viikkoa sitten
1 kommentti:
oih, vauvoja, vauvoja, vauvoja... <3
Lähetä kommentti